Böömi
Böömi pähkinänkuoressa
Böömi on kuningaskunta sisämaassa keskellä Eurooppaa. Böömin asukkaiden enemmistä puhuu länsislaavilaista tsekin kieltä. Böömi ja Määri muodostavat yhdessä 2000-luvun Tsekin Tasavallan. Böömi on Määriä suurempi ja rikkaampi, ja läpi historian Määri on ollut yleensä Böömin alaisuudessa tavalla tai toisella.
Böömin pohjoispuolella ovat Lusatian ja Sleesian ruhtinaskunnat, jotka kuuluvat molemmat Böömin kuninkaan hallitsemiin alueisiin. Näiden alueiden väestöstä valtaosan muodostavat puolalaiset ja saksalaiset. Myös umpisaksalainen Brandenburgin alue kuului välillä Böömin kuninkaan omistuksiin, pelin aikaan vuonna 1426 tosin ei. Määri on myös osa Böömin kruunua, käytännössä sen maakunta: se on tsekinkielistä aluetta, ja määriläisiä ja böömiläisiä kutsutaan yhdessä tsekeiksi.
Böömin naapureita ovat Puolan ja Unkarin (johon kuuluu nykyinen Slovakian alue, joka tunnetaan keskiajalla yksinkertaisesti Pohjois-Unkarina) kuningaskunnat, Itävallan suurherttuakunta, ja lisäksi lukuisat muut Saksalaiseen Keisarikuntaan kuuluvat ruhtinaskunnat, merkittävimpinä Baijeri ja Meissen.
Böömi ei kuulu pysyvästi Saksalaiseen Keisarikuntaan, mutta 1300-luvun puolivälistä aivan viime vuosiin asti Böömin kuninkaat ovat yleensä pitäneet hallussaan myös Saksan keisarinkruunua, joten Böömin pääkaupunki Praha on käytännössä ollut myös Saksalaisen keisarikunnan pääkaupunki.
Böömi on suunnilleen kärjellään seisovan neliön muotoinen alue, jonka keskellä sijaitsee pääkaupunki Praha. Böömi rajoittuu vuoriin ja suuriin metsäalueisiin kaikilla rajoillaan. Kuningaskunnan ydinalueet sijaitsevat jokilaaksoissa, jotka ovat täysin raivattuja maanviljelyskäyttöön, ja erittäin tiheästi asuttuja. Rajoilla ja jokilaaksojen väleissä on vielä jonkin verran harvaan asuttuja, yleensä kukkulaisia ja metsäisiä seutuja. Pohjois-Böömi on erittäin hedelmällistä viljelyseutua, etelässä maasto on taas nummimaisempaa ja karumpaa.
Pääkaupunki Praha on Euroopan suurimpia kaupunkeja, Keski-Euroopan ensimmäinen yliopistokaupunki, ja Saksalaisen keisarikunnan merkittävin aseiden ja panssareiden tuotannon keskus. Prahassa asuu noin satatuhatta ihmistä, ja koko Böömissä on yli puolitoista miljoonaa asukasta: moninverroin vähemmän kuin Italiassa, mutta enemmän kuin Kalmarin unionissa (Pohjoismaissa) yhteensä.
Prahan lisäksi Böömissä on muutama muu suurehko kaupunki sekä satoja pikkukaupunkeja. Kahdeksasosa Böömin asukkaista on kaupunkilaisia. Suurin osa isommista kaupungeista on ns. kuninkaankaupunkeja, siis kuninkaan perustamia ja hänen suorassa alaisuudessaan olevia kaupunkeja, joiden täten aatelistosta riippumattomilla asukkailla on paljon erioikeuksia. Kenellä tahansa böömiläisellä on oikeus muuttaa kuninkaankaupunkiin: tämä on kasvattanut kaupunkien kokoa ja niissä asuvan köyhän työväen määrää, sillä monet maata omistamattomat viljelijät ovat muuttaneet kaupunkeihin mieluummin kuin jääneet aatelisten vuokraviljelijöiksi.
Suurimmat kaupungit Prahan jälkeen ovat Plzen (saksaksi Pilsen), Budejovice (saksaksi Budweis), kaivoskaupunki Kutna Hora, Zatec, piispankaupunki Litomerice ja Hradec Kralove. Kaksi ensimmäistä sekä Kutna Hora ovat saksalaisenemmistöisiä. Muissakin kaupungeissa saksalaiset muodostavat merkittävän osan asukkaista, tai ainakin muodostivat ennen sotien alkua. Hussilaisten hallitsemista kaupungeista on sittemmin paennut suuri joukko saksalaisia asukkaita. Saksankielisten osuus koko Böömin asukkaista on hussilaissotien aikana vähentynyt merkittävästi.
Konsta Nikkanen
